Puhe
Yrmy Ikonen, toiminnanjohtaja A-Kiltojen Liitto ry,
hallituksen varapuheenjohtaja, Suoja-Pirtti ry
Arvoisat kuulijat,
Puhun muutaman sanan päihteettömistä asumispalveluista, yleensäkin päihdepalveluista, poluista päihteettömiin asumispalveluihin, kuntoutumisesta ja toipumisesta, ja käytän myös sanaa toipumispolku. Näkökulmani on siis kuntoutuminen ja toipuminen. Voi olla, että sanon myös sanat päihdekulttuuri ja toipumiskulttuuri.
Toipumispolkuja on monenlaisia, ja jokaisella on omansa. Usein toipuminen alkaa hoidolla ja kuntoutuksella, tai oikeastaan jo aikomuksella hakeutua avun piiriin.
Yhteisöllinen kuntoutus – ja toipumista tukeva asuminen – on monesti tarpeen auttamaan ihmistä toipumisen tiellä. Päihdepalvelut voivat tukea asiakasta päihdekulttuurista eroon pääsemisessä muun muassa panostamalla asumispalveluihin. Laadukkaassa yhteisöllisessä kuntoutuksessa ja asumisessa – jokaisella on paikkansa yhteisössä ja mahdollisuus vaikuttaa sen toimintaan. Yhteisössä saa tukea turvallisessa, toipumista edistävässä ilmapiirissä. Ja ettei yksi keskeinen asia unohtuisi: Myös toipumista tukevassa päihteettömässä asumisessa toiminnan rakenteet ja periaatteet vahvistavat osallisuutta.
Ehytin edustajainkokkouksen 2023 kannanotossa sanotaan, että ”Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ovat edelleen muutosvaiheessa. Nyt on keskeistä varmistaa, että hyvinvointialueille luodaan toimivat ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja päihdepalvelujen hoito-, kuntoutus, ja asumispolut.” Tämä koskee luonnollisesti myös Helsinkiä.
Ja kuten myöskin Helsingin kaupungin toimenpideohjelmassa asunnottomuuden poistamiseksi korostetaan: Taataan turvallinen päihdekuntoutuspolku.
On selvää, että päihdepalvelu- ja toipumispoluilla on huomioitava myös toipumista tukeva asuminen ja pitkäkestoinen tuki. Palvelujen vaikuttavuuden ja päihdehoidon ja päihdekuntoutuksen tulosten pysyvyyden kannalta palvelu- ja toipumispolkujen saumattomuus sekä riittävän pitkäkestoinen tuki ovat keskeisiä. Tästä näkökulmasta on selvää, että asunnottomuuden poistamisessa pitää olla tarjolla myös päihteettömiä asumismuotoja.
Saumaton hoito-, kuntoutus- ja toipumispolku on mahdollinen, kun päihde- ja riippuvuuspalvelujen asiakas kiinnittyy, tai saadaan kiinnittymään, päihteettömyyttä pitkäjänteisesti tukevaan yhteisöön. Päihdetoipuja tarvitsee usein hyvinkin pitkäkestoista tukea, ja sitä saa ympäri Suomen, myös ja varsinkin Helsingissä, oma-apuryhmissä ja esim. A-killoissa. Nämä tukimuodot nojaavat vahvasti vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen, toipumiskulttuuriin. Myös toipumista tukeva asuminen ja muut sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaman jatkotuen muodot ovat tärkeitä – ja usein välttämättömiäkin.
Kipukohtana päihteettömän asumisen tarjoamisessa on varsinkin se, että päihteettömään asumiseen ei syystä tai toisesta aina ohjaudu riittävästi asiakkaita, jotta toiminta pysyisi turvattuna. Ongelma on valtakunnallinen, ja käytännöt vaihtelevat paljon eri puolilla maata. Kuulin erään suuren kaupungin palveluntuottajalta heidän arvionaan, että laitoskuntoutuksen vähentyminen on heillä päin johtanut päihteettömiin asumiseen ohjautuneiden asiakkaiden määrän jyrkkään laskuun. Tämä voinee olla osa selitystä, mene ja tiedä. Toisesta kunnasta puolestaan kuulin arviota, että juuri siksi, koska laitoskuntoutusta ei ole riittävästi tarjolla, niin päihteettömien asumispalvelujen tarve korostuu. Siis: niin tai näin, niin on toistettava: asunnottomuuden poistamisessa pitää olla tarjolla myös päihteettömiä asumismuotoja. Hyvät kuulijat, niiden turvaamiseksi tarvitaan meitä kaikkia.
Kiitos!